Kun mieli saa uppoutua
Milloin viimeksi teit jotakin niin keskittyneesti, että huomasit ajan kuluneen aivan huomaamatta?
Viime vuosina luonnon vaikutusta hyvinvointiimme on tutkittu aina vain enemmän. Yksi viesti on alkanut toistua tuloksissa yhä useammin: luonto ei ole meille vain paikka, vaan olennainen osa hyvinvointiamme.
Kyse ei ole pelkästään miellyttävästä maisemasta tai rentouttavasta kokemuksesta.
Luonto vaikuttaa meihin syvemmin, mikrobiologisella ja hermostollisella tasolla.

Suomessa toteutettu tutkimus tarkasteli, mitä tapahtuu, kun lasten arkiympäristöön lisätään luonnon monimuotoisuutta. Päiväkotien pihoille lisättiin metsänpohjaa, kasveja ja luonnon maaperää trendiksi muodostuneen kumimurun sijasta, ja lapset pääsivät kosketuksiin luonnon kanssa päivittäin.
Jo 28 päivän tutkimuksen aikana havaittiin merkittäviä muutoksia:
Toisin sanoen keho alkoi toimia tasapainoisemmin.
Tutkimus tukee niin sanottua biodiversiteettihypoteesia, jonka mukaan luonnon mikrobien väheneminen ympärillämme heikentää immuunijärjestelmän toimintaa.
Luonto ei ole vain silmin nähtävä maisema. Se on myös meille näkymätön maailma täynnä erilaisia bakteereja, sieniä ja mikro-organismeja, joiden kanssa olemme eläneet vuorovaikutuksessa koko lajikehityksemme ajan.
Moderni elämä on kuitenkin muuttanut tätä suhdetta:
Nämä tekijät voivat johtaa mikrobiston köyhtymiseen ja sitä kautta immuunijärjestelmän epätasapainoon. Ihon ja suoliston mikrobisto ovat oleellinen osa immuunijärjestelmämme toimintaa, ja mikrobit vähentävät riskiä sairastua autoimmuunisairauksiin ja allergioihin.

Luonto kutsuu liikkumaan eri tavalla kuin rakennettu ympäristö ja sisätilat. Luonnonpohjalla kulkeminen vahvistaa jalkojen pieniä lihaksia ja parantaa tasapainoa. Lisäksi luonnossa liikkumisen on havaittu vahvistavan myös itsetuntoa ja pystyvyyden tunnetta.
Useilla kansantaudeilla on yhteys nimenomaan liian vähäiseen liikuntaan. Luonnossa liikettä saa kuin itsestään, eikä luonnon ihmettely tunnu varsinaiselta liikunnalta. Liikkuminen parantaa yleiskuntoa ja hapenottokykyä, ja helpottaa painonhallintaa.
Luonnossa oleskelu vaikuttaa nopeasti kehoon myös rauhoittavasti. Jo lyhytkin luonnossa olo alentaa sykettä ja verenpainetta, ja laskee stressihormonin määrää kehossa. Lisäksi luonnossa oleilu voi lievittää fyysisiä oireita kuten kivun kokemusta ja lihaskireyksiä.
Fyysisten vaikutusten lisäksi luonto tukee voimakkaasti myös psyykkistä hyvinvointia.
Laajoihin tutkimuksiin perustuvat katsaukset osoittavat, että:
Jo lyhyt, jopa noin 10-15 minuutin oleskelu luonnossa voi tuoda mitattavia hyötyjä mielenterveydelle. Tutkimuksessa havaittiin myös, että vaikka kaikki testatut luonnonympäristöt osoittivat mittavia vaikutuksia mielen hyvinvoinnille, erityisesti vesistöillä oli suurin positiivinen vaikutus mielialaan. Aktiviteeteista suurimman vaikutuksen toivat telttailu ja puutarhaan liittyvät toimet.
Luonnonympäristöt voivat tukea palautumista paremmin kuin rakennetut ympäristöt, erityisesti liikunnan yhteydessä. Ulkona liikkuminen tehostaa kognitiivista elpymistä ja edistää tarkkaavaisuutta. Lapsilla luonnossa oleskelulla on havaittu myös positiivinen yhteys tunteiden hallintaan.

Luontoympäristöön voi vetäytyä omaan rauhaan lataamaan sosiaalisia pattereitaan, tai lähteä vahvistamaan ihmisten välisiä suhteita. Luonnolla on positiivinen vaikutus vuorovaikutukseen, ja suhde sekä itseen että muihin koetaan positiivisemmaksi. Myös eri ryhmien välinen kanssakäyminen helpottuu, ja arjen roolit putoavat herkästi pois.
Luonto onkin siis oiva ympäristö esimerkiksi työyhteisön virkistäytymiseen tai uusien opiskelijoiden ryhmäyttämiseen.
Usein luonnon merkitys hyvinvoinnin tukena tunnistetaan kyllä, mutta konkreettisia toimia sen hyödyntämiseen ei ole aina niin helppo löytää. Kuinka luontoa voisi siis lisätä arkeen kuin huomaamatta?
Tervetuloa voimaan hyvin luonnon äärelle!
-Anne-Mari, Stilte hieronta- ja luontopalvelut

Milloin viimeksi teit jotakin niin keskittyneesti, että huomasit ajan kuluneen aivan huomaamatta?
Kuvittele aika, jolloin ei ollut lankakauppoja, tehtaita tai valmiita neulelankoja. Jokainen vaate, sukka, peitto ja verkko alkoi kuidusta, joka kehrättiin langaksi käsin. Yksi yleisimmistä kuiduista, jota tänäkin päivänä kehrätään ehkä eniten kaikista, on lampaasta saatava villa. Keritty villa pestiin, kuivattiin ja karstattiin ennen kuin siitä...
Viime vuosina luonnon vaikutusta hyvinvointiimme on tutkittu aina vain enemmän. Yksi viesti on alkanut toistua tuloksissa yhä useammin: luonto ei ole meille vain paikka, vaan olennainen osa hyvinvointiamme.